No niin, laitampa tässä nyt näitä valmistuneita leiskoja, joita en ollut saanut aiemmin kuvattua, kun kameran muistikortti hajosi. Pitemmittä puheitta asiaan.

Tässä tuoreesta Scraproomin pakista (marraskuu 2009) tehty leiska, jonka pohjana käytin samaisen paikan Julie Bonnerin sketchiä. Suunnittelu oli siis miltei rikollisen helppoa. Teknisesti kaikki meni tässä pieleen (leikkasin miten sattuu, töhrin musteella jne.), mutta sain kuitenkin sivun kursittua kasaan.

Aukeama pojan 4kk -kuvasta. Ensimmäinen vasemmalta (isot kuvat) teetettiin isona kummeille ja isovanhemmille joululahjaksi.

Alla sivut vielä yksittäin:

Aukeamien tekeminen on muuten tosi vaikeaa - niistä tulee helposti tyyliltään tosi klassisia. Kiinnostavaa jännitettä on vaikea luoda. Niitä on pakko tehdä, kun kuvat ei mahdu yhdelle sivulle, mutta sitten aukeama on liian suuri. Tästä tuli kyllä loppujen lopuksi ihan kiva, mutta alkuun meinasi usko loppua. Ekan kerran rypytin nauhasta tuollaisen "rönsykkeen" (toteutus pistoilla kiinnittäen, pienten pistojen päälle koristeita), ja pyöreään koristeeseen sain idean palkintoruusukkeista. Lopputulos ei näytä niin ihmeelliseltä, mutta tässä oli todella paljon mittaamista!

Sitten räväkämpi pläjäys raksalta purkutalkoista. Tähän ei ollut mitään inspistä, kuvat oli pyörineet pöydällä keväästä asti, ja sitten päätin että teen tämän niistä. Aloitin nimittäin tuon suikaletaustan ompelusta, ennen kuin tiesin mitä tästä tulee.

Mulla oli kurssille sattunut niukemmin materiaaleja kuin oli tarkoitus, ja tämä oli sitten ainoa, mitä sain alkuun niistä. Mulla oli siis leimasimia ja muutama räikeä yksivärinen papru... Jälkeenpäin kun tätä nyt katsoo, niin olisi ehkä kivempi, jos kuvia ei olisi ripoteltu tasaisesti sinne tänne, vaan olisin laittanut ne tiiviinä rykelmänä ja jättänyt rykelmän ympärille tilaa.

Ja vielä lähempää:

Sitten matkakuvien kimppuun. Viime helmikuiselta Marokon matkalta otetut kuvat ei ole inspiroineet ollenkaan, vaikka matka oli ihana ja onnistunut. Mutta aloin vaan väkisin tekemään, ja siitä se sitten lähti. Aion jatkaa samalla mentaliteetilla, eli pakotan itseni aloittamaan, vaikkei olisi mitään ideaa. Nimittäin lopulta näitä oli tosi kivaa tehdä, ja melkein harmitti kun tuli valmiiksi. Pari kuvaa matkalta on vielä skräppäämättä, mutta tässä nyt nämä...

Leiskasta tuli lopulta ihan mieleinen.

Tässä sivussa kuvat ovat noin päällekkäin, koska vieressäni istui joku suomalainen turisti räikeässä oranssissa paidassaan, enkä halunnut ikuistaa häntä perhealbumiini...

Otsikon kirjaimet seuraavassa leiskassa on stanssattu pakkausmuovista. Näytti mielestäni meren vaahdolta. Tuunasin niitä vähän musteella ja hopeakynällä, koska olivat aika läpinäkyviä. Otsikon taustalla oleva tarina on selostettu journalingissa. Eli miehelle oli varattu kalastusretki merellä. Useampana aamuna puhelin soi ja retki oli peruttu, koska "the sea is broken". Edellisen viikon sateet olivat samentaneet rannikon veden. Lopulta retki kuitenkin onnistui, ja mies sai saalistakin (=tuon onnettoman pikkusintin). Mutta veneilyhän se pääasia olikin!

Laittakaapa kommentteja ;o)